Veriset Aparat

Tahtomattamme synnyimme,
synnyimme turvat hurmeess’ vuotaen,
vuotaen syksysnä sateena,
sateena, verestäni mustan

Punasilmämme hohkavat,
hohkavat korvain läpi äänet,
äänet, huudot ja kirkuna,
kirkuna ilikiän naurun

Me veriset äpäräiset,
ihtiriekot itkeväiset,
korven karkian kätköissä
matkamiestä metsästämme

Oli isällämme tuuria,
tuuria vahingoksi äidin,
äidin kantavaksi saatetun,
saatetun häpiäksi kaikkien

Pimeydessä me kärsimme,
kärsimme aina jos on tarvis,
tarvis kallotuopist’ juopua,
juopua matkalaisten kiusaksi

Me veriset äpäräiset,
ihtiriekot itkeväiset,
korven karkian kätköissä
matkamiestä metsästämme